perjantai 13. maaliskuuta 2015

Käyttöä odottamaan

Mä tuon taannoisen vessan kaappien siivouksen jälkeen aloin oikein miettiä, että miksi mä oikeastaan jemmaan noita purnukoita. Tai en muuten jemmaa, mutta esim. shampoota ja hoitoainetta mulla on aina (vaikka edellinen purkki olisi vasta avattu) uudet odottamassa, ja muitakin tuotteita ostan uudet kaappiin, kun puteli on puolivälissä. Eihän siitä haittaa ole, ei ne ehdi mennä miksikään, ja tilaa niiden säilytykseen on. Mutta toisaalta ei erityistä hyötyäkään. Mulla on kuitenkin meikinpoistoaineita, dödöjä ja hammastahnoja aina molemmissa sekä vessassa että kylppärissä, joten jos toisesta loppuu niin sen kun hakee toisesta.

Hetken mietittyäni tajusin syyn. Aiemmin meillä Mies hoiti kaikki ruokakauppareissut, koska kohtuu lähellä sen työpaikkaa oli Prisma, ja sit mun ei tarvinnut lasten kanssa vaivautua ruokaostoksille. Mä kävin ruokakaupassa ehkä kerran kuussa, enkä tykkää asiakseen yhtä juttua mennä ostamaan, joten oli järkevää, et silloin kun kävin, ostin jemmaan siteitä, shampoota yms, mitä arvelin et Mies ei osaa oikean merkkistä ostaa. Se helpotti arkea, varsinkin kun esim. mun käyttämää shampoota ja meikinpoistoainetta ei meidän kylän kaupasta saanut, joten olisi pitänyt sitten sen perässä asiakseen ajella kaupunkiin saakka.

Nykyään mä hoidan kaikki kauppareissut. Miehen työpaikka vaihtui, sillä on tosi pitkät päivät, ja mun on jokseenkin vaivatonta käydä tossa kylällä kaupassa Poikasen kanssa sitten kun ollaan viety tytöt hoitoon ja eskariin. Käydään säännöllisesti 2 krt viikossa kaupassa, ja meillä menee itseasiassa paljon vähemmän rahaakin kuin Miehellä, joten homma toimii. Kaupungissa tulee käytyä harvakseltaan, mutta kumminkin toisinaan. Ja nyt se niiden shampoiden sun muiden jemmaan hankkiminen on vähän turhaa.

Muitakin vastaavia tapoja on. Meillä oli Miehen kanssa aiemmin samanlainen jemmameininki ruokien kanssa. Siis että uusi tuote oli odottamassa jo turhankin aikaisin. Ei meillä mennyt ruokaa sen takia pilalle, mutta onhan se kivempi, että jääkaappi ei ole turhaan täysi ja ruokansa voi syödä vähän tuoreempana. Mä olen isohkosta perheestä, joten arvelen, että ainakin mun kohdalla se tapa oli lapsuudenkodin peruja. Isossa perheessä tavaraa kuluu sitä tahtia, että on ihan perusteltua, että jääkaapissa on aina avaamaton juusto tai margariini tai mikä nyt milloinkin oli kyseessä. 

Meillä on nykyäänkin melko pieni jääkaappi viiden hengen perheessä, joten ihan hyvä, että ollaan päästy turhasta jääkaappitavaran etukäteen ostelusta eroon. Ollaan Miehen kanssa havaittu, että jos maito/kurkku/juusto/muu loppuu, niin ilmankin pärjää vallan mainiosti päivän tai pari. Ja itse asiassa harvemmin ne pääsee edes loppumaan, kun kuitenkin käydään kahdesti viikossa kaupassa. Väljempää jääkaappia on helpompi käyttää.

Samoin mulla oli vielä pari vuotta sitten ihan hirmu paljon alusvaatteita. Mä asuin lukion jälkeen kaksi vuotta niin, että mulla ei ollut pesukonetta, vaan vein pyykit aina vanhemmille pestäväksi. Siitä jäi tapa, että alusvaatteita ja sukkia pitää olla vähintään parin kolmen viikon tarpeiksi. Nykyään niin iso määrä ei ole tarpeellinen, ja eipä ole tarvinnut muutamaan vuoteen alusvaatteita tai sukkia ostaa sen hoksattuani.

Näitä on varmaan muitakin, joskus järkeviä olleita tapoja, jotka on nykyisessä elämäntilanteessa turhia. Kirjoista en edes aloita...

ps. Vessan kaapeista on käytetty loppuun jo aikuisten hammastahna, lasten hammastahna, shampoo, hoitoaine ja käsirasva. Eli ei ne mun jemmat sentään kaikki ihan turhia ole :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jaa toki ajatuksesi!