keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kirjahyllyn tarina

Meillä oli Isosiskon huoneessa Ikea Billy-kirjahylly. Sellainen matalampi versio, mitä se nyt on, jotain metrin luokkaa korkeudeltaan. Hyllystä tipahti syksyllä yksi hyllylevy, ja todettiin, että ostetaanpa sen tilalle uusi. Hyllylevy siis murtui reunoistaan ja sen pysyminen paikallaan epäilytti.

Loppuvuodesta päästiin Miehen kanssa käymään Ikeassa ja ostettiin se hyllylevy. Vaan kuinka ollakaan, kun aloin hellästi asettelemaan uutta hyllyä paikalleen, niin koko hökötys romahti kasaan. Hieno homma. Lisäksi havaittiin, että uusi hyllylevy ei sovi vanhaan hyllyyn. Tai oli se sopivan kokoinen, mutta erilaiset kannattimet. Uuden hyllylevyn kannattimet olivat liian isot vanhan hyllyn reikiin ja vastaavasti vanhan hyllyn kannattimet eivät pysyneet uuden hyllyn kannattimien koloissa. Eli se siitä hyvästä ideasta. 

Todettiin, ettei muutenkaan uskalleta laittaa romahdusherkkää hyllyä lapsen huoneeseen, ja ostettiin Sotkasta vastaava uusi tilalle. Risa hylly oli hetken aikaa tyhjän panttina pyörimässä, kun mietin, että saisko siitä vaikka varastoon hyllyn. Tuskailin myös ulkoeteisen kanssa, että mistä sinne saisi säilytystilaa, kun pitäisi mahtua saappaat ja kierrätystavaraa ja sitä ja tätä. Mies sitten hoksasi yhdistää nämä kaksi asiaa.

Kasattiin risa hylly uudestaan ja ruuvattiin hyllyt kiinni, niin että varmasti pysyy. Hylly mahtui just hyvin ulkoeteiseen. Ostin halpoja auton jalkatilaan tarkoitettuja mattoja (niitä sellaisia kumisia, tiedätte) ja leikkasin niistä kahdelle hyllylle sopivat palat, jotta hyllylevy ei mene heti pilalle, kun siihen iskee kuraiset saappaat (vaikka toki tätä hyllyä ei muuten ihmeemmin varjella, onhan se jo jatkoajalla). Ylimmälle hyllylle saatiin tila säilyttää vissypakkauksia, niillekään ei ole ollut oikein järkevää paikkaa, kun ruokakomeroon ei mahdu. Ulkoeteinen on viileä tila, joten juomien säilytykseen ok. Hyllyn päällä on metallin ja lasinkeräysastiat.


Kuva on huono, nappasin sen häthätää uuden vuoden alla (ja siksi myös limsavalikoima on melkoinen. Uh). Mutta tarkoitus lienee selvä. Olen ihan super tyytyväinen tähän! Varsinkin, kun nyt on järkevä paikka lasten kumppareille ja monoille (luistimille ja luistelukypärille ei vielä ole järkevää paikkaa). Kesällä sitten monojen tilalla on varmaan lenkkareita :)

Joskus pienestä oivalluksesta on iso ilo!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jaa toki ajatuksesi!