Viime vuonna pidin kirjaa talouteen tulevista ja menevistä tavaroista. Harmillisesti kirjanpito lopahti elokuussa. Harmillisesti siksi, että siihen mennessä tavaraa oli tullut enemmän kuin oli lähtenyt. Loppuvuodesta lähti kuitenkin enemmän kuin tuli (vaikka loppuvuoteen osuu Pipanaisen synttärit ja joulu), mutta kun en jaksanut niistä pitää kirjaa, niin en tiedä, kuinka paljon enemmän. Joka tapauksessa veikkaan, että koko vuoden lopputulos ei ollut merkittävästi sen enempää plussalla kuin miinuksellakaan.
Tänä vuonna en jaksa edes yrittää vahtia tavaroiden liikettä. Pidän joka tapauksessa kirjaa langankulutuksesta ja käsityömenoista (koska ne on niitä mun heikkoja kohtia, missä tarvin itseni vahtimaan itseäni) ja nyt sitten vielä vaatteistakin. Rajansa silläkin, kuinka paljon ihminen jaksaa asioista pitää kirjaa :)
Tavaramäärän suhteen tavoitteena tälle vuodelle olisi ihan vaan ehtiä käydä kaikki kaapit ajatuksella läpi. Yleensä olen käynyt kaapit läpi kerran vuodessa, mutta viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet monestakin syystä aika hektisiä ja/tai (ajankohdasta riippuen) väsyttäviä ja raskaita. Eli kaappiasioissa on kyllä lipsuttu, kun on ollut riittävästi haastetta itselle saada imuroitua ja vessat pestyä. Mutta nyt on uusi vuosi ja saa taas aloittaa puhtaalta pöydältä (ja sekaisista kaapeista).
Liinavaatekomeron ehdin jo siivoamaan. Siellä nyt ei ollut erityisesti poistettavaa, muutama turha verho lähti kokonaan pois, vähän kamaa ihan suoraan roskiin ja vähän parempaan säilöön (vanhoja verhoja, joista oon tehnyt lapsille kesämajoja, vein ulkovarastoon. Turhaan ne liinavaatekomerossa pyörii). Tuo liinavaatekomero kulkee talon piirustuksissa nimellä "vaatehuone", mutta ei se mikään huone ole. Liinavaatekomeron siivouksesta olen avautunut aiemminkin. Koska kyseisessä tilassa säilytetään myös meidän varapatjoja (4 tavallista, yksi taittopatja ja yksi lastensängyn patja. Kyllä, niitä on monta, koska täytyy pystyä majoittamaan kuusihenkinen perhe. Kyllä, meillä majoittuu ajoittain myös sellainen), voinette arvata, ettei komero ole varsinaisesti mikään käytännöllisyyden perikuva (koska osa niistä patjoista pitää aina siirtää pois, kun komerossa asioi lakanoita, pyyhkeitä, tyynyjä, peittoja ym. viemässä tai tuomassa). Eli melko sekaiseksi oli päässyt, vaikka ei ollutkaan likainen tai turhia tavaroita ihmeemmin.
Mutta onpahan se nyt sitten tehty.
Vaatekirjanpidon suhteen olen miettinyt, miten mä kirjaan, jos ostan vaikka kangasta/lankoja ja teen niistä itselleni vaatteita. Olen päätynyt seuraavaan: jos ostan kankaan tai lankaa, joista aion tehdä itselleni vaatteen, kirjaan se vaatemenoihin ja käsityökuluihin molempiin. Jos ostan kangasta tai lankaa muuten vaan, ei siis ole välttämättä aikeena itselle siitä tehdä, se menee tietysti käsityömenojen puolelle. Jos taas teen itselleni vaatteen jemmasta löytyvistä kankaista/langoista, en laske sille hintaa vaatemenojen puolelle, koska joka tapauksessa en ole siitä tänä vuonna maksanut ja toisekseen tuskin hintaa edes muistan/jaksan mistään kaivella. Pääasia kai on, että itsekin ymmärrän, etteivät itse tehdyt vaatteet ole ilmaisia.
Tosin, usein itse tehdyissä vaatteissa ei ole taustalla suinkaan välttämättä sen enempää halu kuin tarve saada nimenomaan uutta vaatetta, vaan halu tehdä itse jotain kaunista. Välillä sitä tekee itselle, välillä muille. Eli tavallaan siinä se tausta-ajatus ja motivaatio on vähän eri kuin kaupasta vaatetta ostaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa toki ajatuksesi!