keskiviikko 10. tammikuuta 2018

18 asiaa

Arkijärki-blogissa törmäsin ideaan tehdä 18 asian lista vuodelle 2018. Nuo asiat voivat olla pieniä, isoja tai siltä väliltä, joitain asioita, joihin haluaa tänä vuonna panostaa.

Koska rakastan listoja, ajattelin tietysti tehdä tämän! Mutta osoittautui yllättävän vaikeaksi. Joko en keksinyt, tai sitten keksin liikaakin... Lopulta päätin jakaa listan kolmeen osaan: kotiin/järjestykseen liittyvät asiat, omaan itseen ja omiin harrastuksiin liittyvät asiat ja perheeseen/parisuhteeseen liittyvät asiat.

Tässä se lista nyt sitten on. Kauhean kauan en tätä lopulta miettinyt, että tää on nyt kyllä enemmän sellainen "tämän hetken tajunnanvirta"-tyyppinen lista. Mutta ehkä tästä jotain inspiraatiota saan vuoden mittaan kuitenkin. Missään tärkeysjärjestyksessä nämä asiat eivät myöskään ole. Enkä aio ottaa asioista liikaa paineita. Nämä ovat niitä asioita, jotka tänään tuntuvat tärkeiltä asioilta tälle vuodelle.

Kotiin liittyvät asiat:
1. Keväästä asti kesken olleen pesutila- ja kodinhoitohuoneremontin saattaminen loppuun.
2. Tietokonehuoneen järkkääminen (on jo hyvässä vauhdissa, mutta kesken, koska siellä pitää majaa iso osa kodinhoitohuoneeseen kuuluvista tavaroista).
3. Tavaramäärän vähentäminen niin, että vuoden lopussa on mennyt ainakin 500 tavaraa enemmän kuin on tullut. Tai jos (kun) en jaksa pitää koko vuotta kirjaa, niin vaihtoehtoisesti tavaran vähennys sen verran isolla määrällä, että sen huomaa (luulen nimittäin, että 500 tavaraa ei näy missään)
4. Valokuvien laittaminen albumeihin. Että saisin vuoden aikana edes nyt kehitettynä olevat kuvat laitettua albumiin.
5. Kirppisjakso keväällä (tai jossain muussa vaiheessa, jos keväällä ei ehdi/jaksa)
6. Kyseenalaista omia järjestyssysteemejä ja paranna tarvittaessa.

Omaan itseen ja harrastuksiin liittyvät asiat
7. Liiku. Edes vähän.
8. Sido vuoden aikana ainakin yksi kirja. (Tämä idea tuli, kun kaappeja siivotessa löysin ekat itse sidotut kirjat, ja haikeana ajattelin, miten pitkä aika on edellisen kirjan tekemisestä)
9. Panosta jumalasuhteeseen.
10. Tee jo vuosia roikkuneet lasten valokuva-albumeiden kannet!
11. Neulo pitsihuivi jostain jemmassa olevasta luksuslangasta
12. Vähennä karkinsyöntiä.

Loput kuusi ovat perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä juttuja, joita en halua sen tarkemmin täällä eritellä. Sanotaan vain sen verran, että haluan panostaa myös sekä parisuhteen että koko perheen hyvinvointiin!

Tällaisia asioita tälle vuodelle. Ovatko muut tehneet vastaavia listoja?

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 vaateliikenne

Tammikuun alussa päätin seurata tämän vuoden ajan vaateliikennettä ja toki myös vaatteisiin kuluvaa rahaa. Tässä nyt sitten vuoden päätteeksi lopputulokset:

Kaappiin tuli 26 vaatetta, joista suurin osa sukkia ja alushousuja. 5 vaatetta tein itse (4 villasukat ja yksi imetysmekko). Rahaa kului yhteensä 336,6€, joskin noiden itse tehtyjen hinta on arvioitu lankojen/kankaan menekin mukaan (jos en ole käyttänyt sukkiin koko kerää ym). Isoin kuluerä taisi olla useampi pari imetysliivejä, joille tulee lähiaikoina käyttöä.

Kaapista lähti 29 vaatetta. Näistäkin suurin osa oli sukkia ja alushousuja, joitakin myös toki sellaisia, jotka eivät vaan enää miellyttäneet. En ole ihan varma, olenko aivan jokaisen poistetun vaatteen muistanut kirjata ylös, mutta tuskinpa kovin montaa on jäänyt listauksen ulkopuolelle.

Ostoslistalta en tainnut onnistua hankkimaan muuta kuin toppatakin, joka sekin on hihoista vähän liian lyhyt ja todennäköisesti päätyy uudelle omistajalle, jos onnistun löytämään paremman jossain vaiheessa. 

Vuosi ei ollut vaatekierron suhteen ihan "normaali", koska raskaus tietysti vaikuttaa aika paljon pukeutumiseen. Toisen puolikkaan vuodesta olen pukeutunut äitiysvaatteisiin. Siltä osastolta onneksi mulla oli aika paljon vaatetta jemmassa, enkä hankkinut muuta äitiysvaatetta kuin yhdet äitiysfarkut (päällä lähestulkoon joka päivä, eli todellakin olivat sen kolmenkympin arvoiset!) ja parit tukisukkahousut, jotka osoittautuivat huonoiksi. Tosiaan imetysliivejä piti ostaa useampi pari, niihin meni jonkin verran rahaa. Tänään ompelin itselleni imetysmekon. Mulla ei ole ollut aikaisempien lasten imetysaikoina (ja oon imettänyt yli vuoden ikäisiksi) ollenkaan ns. oikeita imetysvaatteita, mutta nyt on alkanut tuntua, että pari oikeaa imetysvaatetta olisi kiva olla niihin hetkiin, kun haluaa imettää mahdollisimman huomaamattomasti. Tykkään myös mekoista ja tunikoista, ja niitä ei ole juurikaan päässyt imetysaikoina käyttämään. Kaikkiaan, kun katson tulleiden vaatteiden listaa, niin ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki on joko äitiys- ja imetysvaatteita, sukkia ja alushousuja tai itse tehtyjä villasukkia.

Tämän vuoden suhteen olen joka tapauksessa tyytyväinen. Ainut "turha" ostos oli ihana (ja mun mittapuulla kallis, 17€) pipo, jota en olisi tarvinnut. Sitäkin kuitenkin mietin kauan ja hartaasti ja tulin tosi iloiseksi, kun sen raskin hankkia. Että ei kaduta. Tietysti nuo itselle neulotut villasukatkaan eivät olisi olleet ehdottoman tarpeellisia, mutta niissä nyt on isolta osin kyse siitä neulomisen ilosta, eikä uuden vaatteen himosta. 

Entäpä jatko?

Aion jatkaa vaatekierron tilastointia myös ensi vuonna. Vuonna 2018 todennäköisesti aika paljon vaatetta lähtee kiertoon (äitiysvaatteet) ja jotain uuttakin varmasti hankin tai teen (imetysvaatteita). Lisäksi ostoslistalla on samat, jo vuosia siellä roikkuneet asiat:

  • syyslenkkarit
  • lyhythelmainen talvineuletakki (joko itse tehden tai hankittuna)
  • lämmin ulkoiluun sopia välikausitakki
  • hameen kanssa sopivat talvikengät
  • collegehousut tai muut kotihengailuun sopivat housut (edelleen mulla on vaan farkkuja)
  • toppatakki tai muu pihaulkoiluun sopiva talvitakki
  • keskikokoinen olkalaukku
Noille perusteluita löytyy jo tuolta viime vuoden postauksesta, koska kaikki taisivat olla jo vuosi sitten hankintalistalla. Ai miten niin olen sekä nirso että hankalan kokoinen? 

Toisaalta listalla olleet työvaatteet voi toistaiseksi tiputtaa pois, ellen sitten mene jo syksyllä takaisin töihin. Sitten, kun töihin paluu koittaa, tulee taas ajankohtaiseksi tutkia se osasto vaatekaapista. Aika pitkään kuitenkin pukeutumista määrittää imetettävyys. 

Sellainen vaatevuosi takana. Mites muilla?

lauantai 30. joulukuuta 2017

Kirppistelykokemus

Lupasin kertoa, miten kirppispöydän kanssa käy. 

Ihan hyvin kävi. Pöytä itsessään maksoi 31€ ja lopulta pöytävuokran jälkeen mulle jäi käteen aika tarkalleen 60€ (tai no, kympin verran siitä oli Isosiskon rahaa). Ei nyt mikään suuri summa, mutta voittoa kuitenkin.

Mulla oli tosiaan myynnissä vähän ihan priimaa tavaraa, siis täysin käyttämätöntä ja pakkauksissaan, ja sitten aika paljon kaikkea ihme sälää ja rompetta. Kaiken olin pyrkinyt hinnoittelemaan niin, että joku sen haluaisi ostaa. Esim. ne käyttämättömät jouluverhot (2kpl/pkt) myin vitosella per paketti. Kirjoista pyysin pääsääntöisesti 50snt/kpl, joistain euron. Vaatetta ei juurikaan ollut, mutta ne mitä oli, oli myös kaupan ihan eurolla tai kahdella. Käsityötarvikkeita ja -kirjoja oli jonkin verran, samoin ihan pilkkahinnalla. Sitten oli monta pussillista "pikkutavaraa" -siis ihan kaikkea mahdollista tilpehööriä ponnareista (käyttämättömiä tietysti) alkaen. Isosisko poisti jonkin verran omia lelujaan, ja sai tietysti niistä kerääntyneet rahat sitten itselleen.

Arvelin, että ihan tuossa joulun alla ei ollut ehkä kaikkein paras aika pitää kirppispöytää, koska ihmiset ehkä pikemminkin siivoaa kaappejaan kuin hamstraa sinne lisää, ja toisaalta joulun alla ostetaan paljon uutta tavaraa lahjaksi. Eli luulen, että paremmin olisi mennyt tavaraa kaupaksi johonkin muuhun aikaan vuodesta.

Tässä nyt sitten havaintoja:
- kirjat ei käy kaupaksi. Ei, vaikka loppujen lopuksi laitoin kaikki puoleen hintaan ja ihan hyviä pokkareita olisi saanut jopa 25snt/kpl. Lopulta kotona pakkasin kaikki kirpparilta yli jääneet kirjat yhteen isoon kestokassiin ja annoin ilmaiseksi paikallisessa fb-ryhmässä. Sitä kautta löytyi ottaja.
- pikkutilpehöörit kumma kyllä kävivät kaupaksi. Toki olin nekin hinnoitellut tosi edulliseksi, mutta silti yllätyin.
- leluista yllättäen "huonot" (ja toki ne halvimmat sitten myös) menivät heti, esim. kylpyankat, jotka olivat todellakin jo parhaan päivänsä nähneet.
- käsityötarvikkeet (langat, kankaat, puikot jne) menivät kaupaksi saman tien.  
- vaikka kuvittelin, että mulla oli tosi paljon tavaraa, niin vielä enemmän olisi saanut olla.

Tuolla kirpparilla (varmaan nykyään useimmissa paikoissa?) pystyi tekemään niin, että laittoi pariksi viimeiseksi päiväksi kaiken puoleen hintaan. Se olikin tosi hyvä juttu! Ihmiset tuntuvat ostavan mitä vaan, kun sen saa puoleen hintaan. Mulla oli siinä vaiheessa pari tosi hyvää tavaraa vielä myymättä, ja ajattelin, etten niitä halua myydä puolella jo valmiiksi halvasta hinnasta. Joten siinä vaiheessa kävin vaihtamassa niihin kalliimmat hintalaput. Yllättäen tavara, joka ei ollut vitosella käynyt kaupaksi, kävikin kaupaksi heti, kun hinta oli kympin -50% . :D :D

Yllätyin myös siitä, miten siistinä kirppispöytä lopulta pysyi. En käynyt edes ihan joka päivä siistimässä, ja ei se kovin sotkuiseksi missään vaiheessa mennyt. Olin lajitellut tavaroita tosi paljon laatikoihin, esim. kirjat oli yhdessä laatikossa, käsityöjuttuja toisessa laatikossa jne. Laatikoiden reunaan olin laittanut laput, joissa luki, mitä laatikossa on. "kirjoja 50snt/kpl" ja niin edelleen. Uskon, että se sekä edesauttoi siisteyttä, että myös ostamista. On kivempi penkoa laatikkoa, jonka tietää sisältävän edullisia kirjoja, kuin sekalaista pöytää. Tai näin mä ainakin itse koen.

Loppujen lopuksi aion kyllä keväällä (jos vaan vauvaelämän keskellä jaksan) pitää toisen jakson kirppistä. Nyt yli jääneistä tavaroista suurimman osan lahjoitin paikallisessa fb-ryhmässä pois ilmaiseksi. Joitan laitoin sinne myyntiin ja joitain (jotka ehkä on enemmän kesäsesonkia) autotalliin laatikkoon, jossa lukee KEVÄÄLLÄ KIRPPARILLE. Nyt tässä kuitenkin lähiaikoina käy äitiysvaatteet tarpeettomiksi, ja ne voin myydä kaikki pois. Myöskään pienille vauvanvaatteille ei ole tiedossa lähipiirissä tarvitsijaa, joten niitäkin voisi sitten myydä. Ja ehkä uusi kirppisjakso inspiroisi taas tyhjentämään kaappeja... Huomasin muuten, että meillä myös Mies alkoi pikkuisen innostua tavaran poistamisesta kirppisprojektin myötä, ja se on hieno juttu se!

Vaikka rahaa ei tullut määrällisesti paljon, niin meidän tämän hetkisessä tilanteessa tuo kuusikymppiäkin tekee iloiseksi, ja mä koen ehkä kuitenkin tällaisen viikkokirppiksen helpommaksi tavaksi myydä kuin se, että ottaisi jokaisesta tavarasta kuvan ja laittaisi erikseen johonkin fb-ryhmään, sopisi hakuja jne. Että ihan positiivinen kokemus oli :)

perjantai 1. joulukuuta 2017

Kirppistelyä

Mä tein muutama viikko sitten jotain, mitä en ole tehnyt kymmeneen vuoteen: varasin kirppispöydän!

Mä olen mielellään aina antanut poistetut tavarat vaan pois, koska en ole jaksanut ajatella sitä työmäärää, mitä niiden kirpparilla myyminen teettää. Että pitää ne laputtaa ja sitten siellä kirpparilla lähikaupungissa rampata päivittäin siivoamassa pöytää, ja vaivan palkaksi saat muutaman kympin ja kuitenkin suurin osa tavaroista jää myymättä.

Mutta nyt tuli sellainen olo, että jospa äitiysloman alkajaisiksi kokeilisinkin vaihteeksi kirpparimyymistä. Mulla on kuitenkin ollut poistettavien asioiden kasassa ihan hyvää tavaraa, esim. jouluverhot, jotka on vielä pakkauksessaan. Äitiyslomalla (siis nyt ennen vauvan syntymää) ehdin myös ihan hyvin ajella joka päivä lähikaupunkiin pöytää setvimään. 

Rahallisia tavoitteita ei ole, vaikka tietysti nyt sen verran toivon, etten miinukselle jää. Olen kyllä hinnoitellut tavarat niin, että hinnan ei pitäisi ihan heti muodostua ostamisen esteeksi. Tavoite on siis lähinnä päästä itselle turhasta tavarasta eroon.

Vaikka kirpparimyynti alkaa vasta viikon päästä, niin olen jo nyt sitä mieltä, että tämä oli hyvä juttu. Nimittäin kun olin pöytävarauksen tehnyt, niin aloin miettiä, että riittääkö mulla myytävää tarpeeksi (en ole mitenkään karsimalla karsinut, mutta kaappeja siivotessa oli tavaraa pari isoa kestokassillista kertynyt). Huomasin, että aloin katsella kaappeja sillä silmällä, että mitä kaikkea täältä voisin myydä. Ja nyt sitä tavaraa on kertynyt niin paljon, että en varmaan saa kaikkea kerralla mahtumaankaan. Tosi paljon on tullut poistettua sellaista (hyvää) tavaraa, mikä olisi varmasti saanut muuten muhia kaapeissa "koska tätä saattaa tulla vielä käytettyä", mutta nyt kun siitä saattaa tienata euron tai kaksi, niin on tullut motivaatio poistaa se. Ihmeellinen on ihmisen mieli. 

En olisi ikinä uskonut, että kirpparipöydän varaaminen on se konsti, mikä innostaa mua tyhjentämään kaappeja, koska en tosiaan ole kymmeneen vuoteen viitsinyt edes ajatella, että näkisin sen kirpparilla myymisen vaivan (ja koska edelleen eniten meiltä poistuu lastenvaatteita, jotka lahjoitan lasten serkuille). Mutta ainakin nyt näyttää toimivan, ja hyvä niin. Palaan sitten kertomaan, miten homma onnistui.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Pikakatsaus

Pitkästä pitkästä aikaa täällä. Olen ollut tosi väsynyt ja ahdistunutkin oikeastaan koko kesän ja syksyn. Isoimpina syinä 
- remontti, joka on vieläkin kesken (koska rahat loppuivat) ja joka on aiheuttanut hurjasti stressiä sekä rahanmenon että homeasioiden suhteen. Nyt ollaan voiton puolella. Kaikenlaista pientä hommaa on, mutta ainut sellainen isompi juttu on kodinhoitohuoneesta puuttuvat kaapit. Siellä ei siis vielä toistaiseksi ole muuta kuin seinät ja lämminvesivaraaja valmiina. Kamoja lojuu pitkin lattiaa. Ei kiva. Mutta tosiaan voiton puolella ollaan.
- raskaus. Meille odotetaan alkuvuodesta syntyväksi neljättä vauvaa. Ihanaa, mutta väsyttävää on ollut.
- rahahuolet. Kun remonttiin menee yhtäkkiä kolminkertainen summa, kuin oli tarkoitus, ja kun pitäisi vaihtaa auto isompaan yms, niin kyllä se vähän pistää huolettamaan. Tai aika paljonkin.
- Miehen työt. Olen ollut käytännössä yksin lasten kanssa suurimman osan syksyä. Nyt on menossa 6 viikon yh-putken viikko 3. 

Mutta nyt parina viikkona on ollut itsellä vähän paremmin energiaa ja parempi mieli. Olen jaksanut ajatella järjestysasioita ja vähän tehdäkin asioiden eteen. Jos katsotaan ihan pikaisesti, missä mennään nyt:

Vaatekaappi: Raskaus vaikuttaa tietysti aika paljon vaateasioihin. Mulla oli jemmassa edellisistä raskauksista äitiysvaatteita, joten äitiysvaatetta ei ole tarvinnut hankkia (paitsi ostin äitiysfarkut, joita olenkin käyttänyt lähestulkoon päivittäin elokuun lopulta asti). Hyvin olen pärjännyt edellisillä säästöksillä ja niillä omilla vaatteilla, mitkä vielä mahtuu päälle. En ole myöskään halunnut poistaa vaatekaapista juuri mitään, koska tiedän entuudestaan, että imetysaikana pukeudun mielelläni kaikenlaisiin kulahtaneisiin kotivaatteisiin. Oma vaatekokokin tietysti tässä varmaan lähimmät pari vuotta elää. 

Kaapit: Mulla on tavoitteena käydä kaikki kaapit läpi ennen vauvan syntymää. Katsotaan. Hyvä alku on kyllä jo, mutta tää arjen pyöritys tuntuu vievän niin huolella kaiken ajan ja voimat, ettei mihinkään suurempiin ole vielä kyennyt. Mutta toisaalta nyt alkaa pikkuhiljaa olla intoa. 

Järjestys: Kotona on välillä parempi, välillä huonompi järjestys. Optimistisesti uskon, että kun jään äitiyslomalle, niin ehdin ihan eri lailla panostaa kodin järjestysasioihin kuin nyt. Todellisuus pienen vauvan kanssa on sitten varmaan jotain ihan muuta... Edelleen musta tuntuu, että mä olen meidän perheessä ainoa, jolla on mitään kykyä tai halua laittaa tavaroita paikalleen. Mutta jospa saisin kaappeja järjestäessäni jotenkin myös järkättyä tavaroille sellaisia paikkoja, että niihin on helpompi tavarat laittaa. Lastenhuoneessa tätä tosin on yritetty, ja lapset ovat suoraan sanoneet, ettei heitä kiinnosta laittaa tavaroita paikalleen. Että työsarkaa on.

Tavaran määrä: Toivottavasti vähenemään päin! Vaikka nyt tietysti uuden vauvan tullessa tavaramäärä taas kasvaa. Mutta tässäkin asiassa olen optimisti: tämä on hyvin suurella todennäköisyydellä meidän viimeinen vauva, joten en aio enää jemmailla vauvakamppeita tämän jälkeen. Eli luonnollista poistumaakin alkaa taas tulla. 

Tällaisia terveisiä tällä kertaa!

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Vaatekatsaus

Ensimmäinen puolikas tätä vuotta on kulunut. Vaateliikennettä olen seuraillut, vaikka en ole mitenkään tavoitteellisesti ollut ostolakossa tai yrittänyt vaatteiden määrää vähentämällä vähentää. 

Tämän ensimmäisen puolen vuoden aikana mun vaatekaappiin on tullut 9 vaatetta lisää. Enemmän, kuin mitä olisin etukäteen kuvitellut! Tämä lukema koostuu seuraavista: 
- toppatakki. Tarpeeseen, mutta ei käytössä ollutkaan niin hyvä, kuin olin toivonut. Harmi.
- pusero. Käytetty jo nyt aika paljon.
- kahdet itse neulotut villasukat. Molemmat neulottu lähinnä huviksi, mutta molempia käytetty paljon.
- kengät. Ei olleetkaan niin hyvät jalassa kuin toivoin, mutta tulee kyllä pihalla käytettyä loppuun (ja siihen tarkoitukseen ne hankinkin)
- rintsikat. Tarpeeseen, edelliset olkaimettomat eivät enää pysyneet päällä kunnolla.
- 3 toppia/t-paitaa. Pois heitettyjen kulahtaneiden tilalle hankittu. Kaksi näistä on hyviä, kolmas on osoittautunut suoraan sanottuna aika heikkolaatuiseksi. 

Rahaa on mennyt 141,80€ (sukkalankojen hinnan olen arvioinut sen mukaan, kuinka paljon koko kerä on maksanut ja kuinka iso osa siitä on mennyt sukkiin). Ei kovinkaan paljon tuohon vaatemäärään nähden, mutta olenkin kaiken tainnut ostaa hyvästä alennuksesta. 

Kaapista on poistunut 20 vaatetta. Mitään isompaa karsintaa en ole tehnyt, nämä ovat enimmäkseen ihan puhki kulutettuja, muutaman poistin vaatekaapin kevätsiivouksen yhteydessä, kun eivät enää silmää miellyttäneet. Poistuneita on:
- 6 alushousut
- 5 sukat/sukkahousut
- 5 toppia/t-paitaa
- 1 hame, pitsijakku, korkokengät ja kaulaliina.

Vaatepuutelistalta en ole hirveästi onnistunut ostamaan puuttuvia, mutta se nyt ei ihmeemmin yllättänyt... Lisäksi olen ostanut pari kangasta, mutta kun en ole ihan varma vielä, teenkö niistä vaatetta itselleni vai lapsille, niin niiden summat ei vielä tällä listalla näy. 

Tällainen puolivuotinen.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Remonttikuulumisia

Meillä alkoi maanantaina kylppäri-, sauna- ja kodinhoitohuoneremontti. Suunnitelma oli sellainen, että irrotellaan khh lattiasta muovimatto ja saunan ja kylppärin lattiasta laatat ja valetaan siihen edellisen lattialämmityksen päälle uusi. Eka yllätys oli se, että khh muovimaton alta ei löytynytkään betoni, vaan epämääräisen kuntoinen laattalattia, jota oli sieltä täältä tasoiteltu betonilla. Saunaa ja kylppäriä purkaessa Mies löysi myös jättimäisen (onneksi vanhan!) hiirenpesän seinän sisältä (sisältäen siis valtavan määrän hiirenkakkaa) ja teki myös havainnon, että saunan ja khh välinen seinä oli laho ja märkä. Sitä seinää vasten on ollut pyykkikone, jonka vesiputki oli vuosien saatossa hikoillut seinän märäksi.
Maanantaina tuli remonttimies, joka totesi aika pian, että sekä kylppärin että saunan lattiat on ihan märät. Niitä olis voinut kuivattaa, mutta siinä olis mennyt about kuukausi, ja rahallisesti ei ollut isoa eroa uuden tekemiseen, joten päätettiin, että puretaan ne perustuksia myöten ja tehdään uudet. Tulee sitten ainakin kunnolliset. 
Eilen ulkoseinän sisältä löytyi ovi. Khh päädystä on aluperin ollut ovi ulos, mutta edelliset asukkaat olivat sen jossain vaiheessa tukkineet. Ulkopuolelta sitä ei mitenkään ole huomannut, mutta sisällä on näkynyt vanhat karmit ja sisäovi. Päätettiin siis avata siihen uudelleen ovi. Ollaan sitä aina välillä mietitty, ja nyt kun selvisi, että lattia puretaan perustuksia myöten, niin ajateltiin, että helpompi on kantaa se kaikki sonta ulos ovesta kuin keittiön kautta... No tosiaan, kun remonttimies alkoi purkaa ulkoseinää, niin sieltä löytyi vanha ovi. Ne edelliset asukkaat ei ollu ollenkaan ottanu sitä ovea pois, olivat vaan iskeneet laudat siihen päälle. 
Tänään tuli sitten se isoin pommi, kun khh ulkoseinästä (mutta siis sisäpuolelta) löytyi hometta. Saatiin kyllä sanoa heipat sekä budjetille että aikataululle... Nyt kaivetaan sitten vielä hiekkaa pois muutaman kymmenen sentin syvyydeltä ja tehdään käytännössä perustuksiakin uudestaan. Puretaan vähän lisää seiniä, korjataan sadevesien kulkua ja ties mitä. Onneksi hometta (sädesientä ja jotain muuta vähemmän vaarallista) oli vaan lattiapintaa alempana, ja huoneilmaan sitä ei ole päässyt. Mutta tilanne on sama todennäköisesti joka huoneessa, joten meidän lähivuosien pikku projektina on joka ikisen huoneen lattioiden kaivaminen auki perustuksia myöten ja sitäkin alemmas, ja niiden rakenteiden uusiminen ym. 
Mä ihan todella toivon, että tää oli nyt viimeinen huono uutinen. Jos asiat on niin kuin ne nyt näyttää olevan, niin tän kanssa jotenkin elellään. Hirveä kiire ja hätä ei ole kaikkea purkaa ja talossa voi turvallisesti elää. Mutta tiedetään, mihin menee kaikki rahat tulevina vuosina... Ja toki olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti muutkin huoneet remontoitua, ettei home pääsisikään leviämään. Koska todennäköisesti sitä muissakin seinissä on. 
Vähän hirvittää. Hirvittää se, että miten me selvitään taloudellisesti. Miten hermot kestää. Miten jaksetaan lasten kanssa elellä remontin (tai siis remonttien) keskellä. Miten kauan tässä menee. Ehkä eniten tällä hetkellä hirvittää, että vieläkö löytyy jotain muuta. 
Henkilökohtaisesti toivon, että seuraavaksi voisi löytyä vaikka arkullinen kultarahoja. Ne tulis nyt todella tarpeeseen.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Miten saada lapset siivoamaan?

Tuskaillaanko teilläkin tämän asian kanssa?

Tavaraa kyllä levitetään iloisesti pitkin poikin, mutta kun koittaa aika siivota sotkut, niin ei onnistu, ei sitten millään. Väsyttää, on muuta tekemistä, ei ehdi, ei jaksa, ei osaa...

Hyvin usein kuultu (ja varmasti hirveän hyvä ja pätevä) neuvo on: opeta lapsi siivoamaan omat tavaransa pienestä pitäen. Niin siitä tulee tapa, ja isompana ei tarvitse taistella asian kanssa.

Juu juu, mutta mitäs jos ei silti onnistu? Tai jos lapset ei ole enää ihan pieniä?

Mä en ole missään nimessä mikään guru tässä asiassa, meillä taistellaan siivouksen kanssa harva se päivä. Mutta ajattelin nyt kuitenkin jakaa pari vinkkiä, mitkä meillä toimii ainakin kohtalaisen hyvin aika usein. 

Kiva keino on kytkeä siivous osaksi jotain leikkiä tai kilpailua. Meillä on kokeiltu mm. seuraavia:
- Leikitään Tuhkimoa. Mä olen ilkeä äitipuoli, joka käskee Tuhkimon/Tuhkimoiden siivota. Leikki toimii harvakseltaan ja silloin, jos sotkua ei ole ihan kamalan paljon. 
- Taskulampun kanssa siivoaminen. Tää kuulostaa vähän ehkä hassulta (ja onkin sitä, leikki sai alkunsa ihan vahingossa), mutta kumma kyllä meidän lapset innostuu tästä. Laitetaan valot pois, niin, että tulee hämärää, muttei pimeää. Mä sitten osoittelen taskulampulla, missä lojuu tavaroita ja lapset käy siivoamassa ne pois. Valmista on, kun ei enää taskulamppu löydä yhtään tavaraa
- Siivouskisa. Tää toimii vähän isompien kanssa (meidän 8v ja 6v on nykyään tästä ihan tosi innoissaan). Idea on seuraava: siivotaan huone kerrallaan. Mä annan huoneelle ajan (esim. lastenhuone 10 min) ja jos lapset saa sen siivottua mun antamaa aikaa lyhyemmässä ajassa, saavat pisteen. Jos menee pidempään, mä saan pisteen. Kun kaikki huoneet on käyty läpi, lasketaan, voittiko äiti vai lapset. Tässä on se hyvä puoli, että lapset siivoaa aika itsenäisesti ja itse saan samalla tehtyä kotitöitä. Riittää vähän vahtia kelloa. Toisinaan meillä voittaja (eli lapset) saa jonkun palkinnon, yleensä pari piparia iltapalalla tms. Mutta oikeastaan sitä palkintoa ei edes tarvita, lapset on niin innoissaan jo pelkästä äidin voittamisesta. (Eikä ne ole vielä hoksanneet, että äiti voi palkita itsensä suklaalla joka tapauksessa)

Aina ei jaksa keksiä mitään kivaa motivointikeinoa. Sitä varten on tylsä keino. Meillä se on jäähylaatikko. Jos siivous ei suju niin kuin pitäisi ja siitä syntyy kauhea narina, niin me annetaan joku aikamäärä, jonka kuluessa pitää olla homma hoidettu (usein annetaan aikamäärä per huone, koska pieninä paloina homma onnistuu paremmin). Jos esim. lastenhuoneelle on annettu se 10 minuuttia, eikä sen jälkeen ole valmista, niin loput lattialla lojuvat tavarat äiti tai isä kasaa jäähylaatikkoon. Vastaavasti niinä päivinä, kun homma hoituu niin kuin pitääkin, jokainen lapsi saa valita jäähylaatikosta yhden lelun takaisin käyttöön. Tää on meillä toiminut isompien kanssa oikein hyvin. Pienimmäinen roudaa innoissaan kamojaan jäähylle, eli sen tapauksessa ei ihan olla vielä päästy tavoitteeseen. Jäähylaatikosta on myös se hyöty, että jos mä huomaan, että joku lelu on jatkuvasti jäähyllä (ts. ketään ei kiinnosta pelastaa sitä jäähylaatikosta), niin saatan jossain vaiheessa vaivihkaa napata sen jäähyltä poisheitettävien laatikkoon...

Näin meillä. Toisinaan päivittäinen iltasiivous on silti melko hankalaa. Miten muilla? Kommenttiboksissa saa kertoa parhaat vinkkinsä lasten siivousmotivaation kasvattamiseen!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Se pieni ero

Pesin ja siivosin eilen vessan kaapit. Meillä on vessassa kaksi pientä kaappia (joihin mahtuu yllättävän paljon tavaraa kuitenkin). Kumpikaan kaappi ei ollut varsinaisesti likainen, sotkuinen tai epäjärjestyksessä. Ne on niin pienet kaapit, ettei tavaraa edes mahdu kovin paljon menemään epäjärjestykseen.


Hämmästyin silti, miten paljon paremmalta kaapit näyttivät siivouksen jälkeen. Muutaman tavaran siirsin muualle säilöön, muutaman asian heitin pois, pyyhin hyllyt ja vähän muutin järjestystä jollain hyllyllä. Pieniä eroja, mutta oma silmä huomasi ne heti. 



Tuli hyvä mieli siitä.


ps. Helmikuussa ei vaaterintamalla tapahtunut mitään. Yhtään vaatetta ei tullut eikä lähtenyt.

perjantai 24. helmikuuta 2017

Keittokirja poikineen.

Arkijärki on yksi monista blogeista, joita seuraan, ja yksi harvoista, joista luen aina myös kommenttiboksin. Vähän aikaa sitten blogissa käytiin keskustelua kirjoista (ja kuten aina, vaihtelevasti ihmiset ovat joko sitä mieltä, että kirjoja pitää omistaa tai että ei pidä, kaikki kuitenkin korostavat lukevansa paljon. Huvittavaa) ja jotenkin mulla pisti silmään, kun joku (en muista, oliko joku kommentoija vai blogia pitävä Jenni) mainitsi, että heillä on keittokirjoja viitisenkymmentä. Hämmästelin, että mitä ihmettä joku tekee viidelläkymmenellä keitto- tai ruokakirjalla.

Meillähän keitto-, ruoka- ja leivontakirjoja on "vaan" yksi kirjahyllyn hyllyllinen. Viikonloppuna laskin huvikseni ne kirjat. Haluatteko arvata?

49. 

Että silleen. 

Keittokirjahyllyä mä olen kyllä aiemminkin silmäillyt sillä mielellä, että siinä riittäisi karsittavaa. Mutta kuten olen aiemminkin kertonut, meillä on Miehen kanssa näistä tavaran poistamisista aika paljon näkemyseroja. Tämä keittokirja-asia on yksi niistä näkemyseroista. 

Keittokirjahyllyn sisällön voisi luokitella suunnilleen seuraavasti:
- Miehen metsästys-, kalastus- ja muita kirjoja. Ihan reseptikirjoja sekä yleisempiä ruokakirjoja aiheista. Osaa Mies käyttää joskus, osaa ei. 12 kappaletta, joista suurin osa saatu lahjaksi.
- Yleiskeittokirjoja 5 kpl. Näistä kolmea käytän (mm. yläasteen kotitalouden oppikirjaa...) ja neljättäkin muistan joskus tarvinneeni.
- Johonkin aiheeseen liittyviä keittokirjoja 6 kpl (esim. Neuvostoliiton kansalliset keittiöt (!!) ja 500 salaattia) sekä 10 osan keittokirjasarja, joka oli joskus vuosikymmen sitten myynnissä osa kerrallaan eurolla tai kahdella S-marketissa. Useimpia ei ole käytetty.
- Leivontakirjoja 11 kpl. Useimpia käytän toisinaan. Joukossa on kyllä pari hutia.
- Muut ruokakirjat 5 kpl. 

Miehen henkilökohtaisiin kirjoihin en tietenkään koske. Rohkenin kuitenkin ehdottaa joitain poistoja. Haluaisin poistaaa:
- Ehkä yhden noista yleiskeittokirjoista, koska se on ihan turha. Muut neljä ovat sellaisia, että ainakin joskus on käyttöä. 
- 10 osan keittokirjasarjan, jota ei ole koskaan käytetty, ja jonka reseptit ovat enimmäkseen aika erikoisia.
- Osan noista keittokirjoista, koska niitä ei ihan oikeasti meillä käytetä. Tai ainakaan ole tähän mennessä käytetty.
- Leivontakirjat pitäisi käydä läpi, tai siis ne leivontakirjat, joista en heti suorilta tiedä, että käytän. Varmasti pari voisi pistää kiertoon.
- Muut ruokakirjat samoin voisi käydä läpi. Osa niistä on lahjaksi saatu ja voisi laittaa pois.

Leivontakirjoille saan tehdä mitä lystää. Muiden osalta neuvottelut ovat kesken.

Anekdoottina kerrottakoon keskustelunpätkä:
Minä: "Mä mietin, että tuolta kirjahyllystä voisi kyllä poistaa jotain noita keittokirjoja, mistä ei ole edes koskaan tehty mitään..."
Mies: "Mut osa niistä on matkamuistoja!"
Minä: "Ööö, mikä?"
Mies: "No ainakin se Italia-keittokirja, eikö se ole Roomasta tuotu..."
Minä: "Ei. Se on ostettu Prisman tai Sittarin alennusmyynnistä. Se on suomeksi."

Italia-keittokirja jää. Tällä hetkellä mun tähtäimessä on eniten tuo kymmenosainen sarja, jota rehellisesti sanottuna inhoan.